Rakas ystävämme,

Olemme kiitollisia Herralle siitä, että Hän on antanut meille lähettäjiä, jotka rukoilevat ja pitävät huolta työstä ja meistä. Voimme kentällä luottaa, että sadonkorjuuseen lähetettyjen tarpeet hoidetaan evankeliumin eteenpäin viemiseksi. Herra on antanut työn menestyä niin Haitilla kuin Intiassakin. Hänen tekonsa ovat kaiken kattavia; On voitettu sieluja, kastettu, opetettu ja rukoiltu sairaiden puolesta. Paljon ihmisiä on parantunut sielun ja ruumiin osalta. On kylvetty Jumalan voimallista, ihmeitä tekevää ja uutta luovaa Sanaa. Kiitos Herralle ja kiitos teille uskolliset työtoverimme. Pyhä Henki on pitänyt huolen, että me olemme voineet keskittyä kokonaan Jumalan meille osoittamaan työhön; ja te, lähettäjät, olette olleet uskollisia omalla paikallanne. Herra siunatkoon teitä niin kuin Hän siunasi nälänhädän keskellä Sarpatin leskivaimoa kun tämä antoi Elialle omastaan. Leskelle, hänen pojalleen ja Elialle siunattiin jauho ja öljy riittämään sateen alkuun asti, ja lisäksi leskivaimo sai poikansa elävänä takaisin. Jumala huolehtii näin uskollisistaan vaikeissakin olosuhteissa.

HAITILLA jaettiin vuonna 2013 seurakuntien ja koulujen kautta yhteensä 24.232 ateriaa. Sen lisäksi jaettiin tavara-apua: vaatteita, petivaatteita, kenkiä, astioita, saippuoita, lamppuja ja kirjoja.

Seurakuntamme ja koulumme toimivat. Evankelistat ja katuryhmät tempauksineen ovat ahkeria Sanan kylväjiä slummin vahvassa pimeydessä ja loppumattomien pölyisten kujien vaaroissa. He tekevät myös pitkän päivätyön trooppisessa helteessä niittäessään Herralle satoa opettajien ja pastoreiden rinnalla. Seurakunnissa ja kouluissa onkin tullut uskoon useita satoja henkilöitä viimeisten parin kuukauden aikana. Opetus- ja kastetilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Saimme juuri varoja sen verran, että saimme jaetuksi slummeissa 500:lle vasta uskoon tulleelle Raamatut. Tavoitteenamme on saada jaetuksi kaikkien koulujemme oppilaille omat Raamatut. Jo tämän vuoden 2014 puolella, tammikuussa, olemme jakaneet 4.400 ateriaa.

Kahlaamassa kasteelle.

POHJOIS-INTIAN köyhien vuoristoseurakuntien ja kokoustilojen kautta jaettiin vuoden 2013 aikana yhteensä 43.806 ateriaa.

Pohjois-Intiassa ihmiset alkavat jo olla kyllästyneitä jumaliensa pakkopalvontaan. Heillä on palvottavinaan noin 33.5 miljoonaa perinteistä jumalaa. Nyt heidän joukossaan on noussut henkilöitä, jotka väittävät olevansa jumalia. Nämä ovat ihmeineen saaneet asukkaista otetta. Vuoristolaiset ovat äärimmäisen köyhiä ja oppimattomia; ja he kärsivät hoitamattomista sairauksista, taudeista ja ovat usein pahojen henkien vaivaamia. Herra antakoon meille menetelmät ja varat vaikeakulkuisten yhteyksien päässä olevien asukkaitten nopeammaksi tavoittamiseksi. Monissa pohjoisissa vuoristokylissä ei ole koskaan julistettu evankeliumia. Asukkaat eivät tiedä mitään Jeesuksesta. Heille on opetettava alusta alkaen, kuka on Jeesus. Joillakin alueilla hindut kovasti vastustavat työtämme ja vainoavat uskoon tulleita.

Olemme jakaneet vuoristoissa kymmeniä tuhansia evankelioivia kirjasia lukutaitoisille. Himachalissa ja Uttrkahandissa on nyt suuri kirjojen tarve. Tarvitsemme varoja 50.000 kirjan painamiseen tänä vuonna.

Evankelioimisen kannalta kovasti tarpeellisen kokoustilan rakentaminen vuoristossa on hidasta varojen puutteen vuoksi.

Seurakunnalla oli jälleen kolmen viikon (2.-22.12.2013) paasto/rukous-aika. Muistivatpa rukoilla teidänkin, Suomessa olevien, puolesta. Muutamia tuli uskoon. Heidät kastetaan helmikuun lopulla, kun vesi lämpenee. Delhissä on ollut kylmää, kylmintä 17 vuoteen. Jotkut rukoilijat täyttyivät Pyhällä Hengellä paaston aikana.

New Delhissä ja Jassurissa olevissa seurakunnissamme vietettiin suuret evankelioivat joulujuhlat. Uudenvuoden aattona pidettiin ylistys- ja kiitos-illat. Uusia ihmisiä, hinduja, tuli jokaiseen kokoukseen. Lähetimme myös 11 nuorta kristilliselle nuorten leirille 6 päiväksi.

Delhissä olevan seurakuntamme 10-vuotisjuhlaa vietettiin 26.1.2014. Erityisesti nuoret ottivat juhlan ohjelmiin osaa ja vetivät sukulaisensa sekä uusia nuoria kokouksiin. Näiden 10 vuoden aikana Herra on tehnyt ihmeitä ja parantanut seurakuntalaisia. Tämän työn kautta on perustettu kolmeen muuhunkin osavaltioon seurakunnat ja useita työpisteitä.

Slummien lapsille aloitettiin vuoden 2013 lopulla kaksi uutta kristillistä opetusprojektia. Opetukseen osallistuville lapsille toimitettiin lämpimiä vaatteita, kenkiä, kirjoja ja ruokaa.

Tämän vuoden 2014 päämääränämme on, jos Herra suo, tavoittaa lisää syrjäisiä kyliä ja tehdä niissä evankelioimistyötä ruohon-juuri tasolla.

Kokoustilan rakentaminen odottaa varoja Intiassa.

Jumalalla on omat keinonsa valmistaessaan meitä tarkoituksiinsa ja johtaessaan meitä suunnitelmissaan. Jotkut meistä ovat jo vastanneet saamaansa työkutsuun. Muutamat eivät ole vielä löytäneet paikkaansa. Usein, varsinkin kokouksissa, me tahdomme totella Herraa ja antaa Hänelle kaikkemme. Kuitenkin huomaamme sitten toistuvasti toimivamme omien halujemme ja haluttomuuksiemme sekä lähimmäistemme mielipiteitten mukaan sen sijaan, että todella noudattaisimme Herran tahtoa. Me olemme tällöin huomaamattamme ihmisten orjia ja heidän karsinoissaan. Herra on kuitenkin kutsunut meidät erotetuksi kansaksi ulkopuolelle leirin, jotta me hallitsisimme, palvelisimme ja rakastaisimme lähimmäisiämme Jeesuksen jo meille hankkimassa asemassa:

Mutta te olette ”valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja”, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; Te, jotka ennen ”ette olleet kansa”, mutta nyt olette ”Jumalan kansa”, jotka ennen ”ette olleet armahdetut”, mutta nyt ”olette armahdetut”: (1. Piet. 2:9-10).

Jumalan tiet johtavat meidät kuuliaisina erilaiseen paikkaan kuin omat alkuperäiset suunnitelmamme kykenisivät meitä koskaan viemään.

Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne (Jes. 55:8-9).

Joosef koki valtavia vaikeuksia elämässään kun hänen veljensä möivät hänet orjaksi. Mutta hän pysyi uskollisena Jumalalleen vaikeuksissakin ja kohdatessaan lähimmäisten vaatimuksia. Joosef sai sen vuoksi avun oikeaan aikaan. Apu tuli vasta silloin, kun Joosef oli kypsynyt ahdistuksissa ja ympäristön paineissa seuraavaan Jumalan valmistamaan paikkaan.

Meitä valmistetaan ja vahvistetaan vaikeuksissa ja yksinäisyydessä. Ahdistusten aikoina me joudumme vähenemään, ikään kuin kuolemaan itsellemme, tahtomisillemme, omille päämäärillemme, järkemme päätelmille ja tunteillemme. Joudumme kasvotusten motiiviemme ja arvomaailmamme kanssa. Tuo itsellemme väheneminen ja sitä seuraava itsemme luovuttaminen Herralle käy useimmiten kärsimysten ja vaikeuksien keskellä, syvälle luotaavissa koetuksissa, joista ei sillä hetkellä näe ulospääsyä.

Tyypillistä noille ahdistuksen ajoille on se, että vaikka me kuinka tuskaisesti uskomme, rukoilemme, huokailemme ja anomme, niin Herra pysyy niissä tarkoituksellisesti hiljaa. Näkyjä, profetioita, unia tms. henkilökohtaisesti ongelmaan liittyvää rohkaisua ei silloin useinkaan tule. Meidän on vain uskossa luotettava siihen, mitä Raamattu sanoo. Herra vaikenee, jotta me kypsyisimme luottamuksessa kirjoitettuun Sanaan ja ojentautuisimme sen mukaan. Vihollinen pyrkii ahdistuksen, paineen ja pettymyksen kautta vetämään katseemme syvemmälle ongelmaan, pimittämään meissä olevan toivon ja kahlitsemaan meidät hätäisinä toimimattomiksi.

Uskon, toivon ja ilon säilyttäminen vaikeuksissa sekä kasvaminen kärsivällisyydessä ja pitkämielisyydessä kypsyttävät meitä lähimmäisen rakkauteen Kristuksessa. Tuo rakkaus syntyy meissä aktiivisena ja päättäväisenä tekona tunteisiimme takertumattoman anteeksiantamisen kautta.

Joudumme siis käymään läpi koettelemuksia näiden kasvu- ja kypsymisprosessien vuoksi. Vaikeuksissa voimistutaan kestämään ja voittamaan yhä suurempia myöhemmin tulevia myrskyjä, taisteluja ja koetuksia.

Jumala lähettää meille avun oikeaan aikaan (Gal. 4:4-5; Mark. 1:15). Meidän ei tule vaikeuksissa rynnätä Jumalan aikataulun edelle eikä myöskään avun viipyessä poiketa pois omiin suunnitelmiimme. Uskollisina me saamme voiman ja rauhan olla yrittämättä omin voimin miellyttää Jumalaa. Jos poikkeamme omalle tiellemme, vaikeudet vain jatkuvat. Menestymisen salaisuus koetuksissa näyttää olevan siinä, että pysymme vakaina Herran meille osoittamassa paikassa vaikka olosuhteet, ihmiset ja tilanteet olisivatkin meitä vastaan. Vain Jumalan tahdossa me voitamme, meidän tarpeemme täytetään ja me saamme suojan.

Uskollinen odottaminen on tässä levottomassa maailmassa vaikeaa varsinkin, kun odotusajan pituus on meiltä salattu. Odottaessa on vaikea käsittää sitä, että odotusajan pituus ei ratkaise kypsymisprosessissa, vaan se ratkaisee, millä sydämen asenteella ja miten me odotamme! Odottaessaan uskollisena Jumalan aikaa Joosef teki, mitä hän niissä olosuhteissa pystyi. Hän ei jäänyt toimettomana voivottelemaan. Valmistumisessa olosuhteetkaan eivät ole tärkein asia. Herra tarkkailee, miten me niissä toimimme. Kun meistä näyttää siltä, että Jumala ei toimi meidän asioissamme ollenkaan, niin Hän toimii silloin meissä itsessämme.

Sentähden: ”Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne” (Hebr. 12:12). Tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä. Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset (Jaak. 1:3-4). Varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka (Fil. 1:6). Jumala yksin minun sieluni hiljaisuudessa odottaa, häneltä tulee minulle apu. Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä suuresti horju (Psa. 62:2-3).

Rukouskokouksesta Intiassa.

Valvomattomat haluavat, että Herra on heille vain vieraileva siunaaja ja auttaja. He eivät anna Hänen “sekoittaa” jokapäiväistä elämänmenoaan. He ovat saattaneet kuulla Jumalan puhettakin, mutta pysyvät välinpitämättöminä kirjoitetulle Sanalle ja siinä ilmoitetulle tahdolle. He välttelevät tarttumasta heille tarjottuun työhön ja todistamista, koska he eivät ole valmiit kantamaan Jeesuksessa elämisen ja todistamisen tuomaa häpeää ja vaivaa. He pitävät Herraa vain kilttinä, rakastavana ja lempeänä päänsilittäjänä ja syliin kutsujana, joka ei velvoita ihmistä mihinkään. Eläessään arkisissa kiireissään kuin Jeesusta ei olisikaan, he ummistavat silmänsä tulevalta hetkeltä, jolloin he joutuvat yksin tekemään tiliä saamiensa leivisköjen ja talenttien hoidosta. Sana kertoo lisäksi, että valvomattomat myöhästyvät yllättäen tulevista taivaallisista häistäkin. Uskovat lankeavat tällaiseen riippumattomuuteen Herrasta, halutessaan elämää, jota he voivat itse ohjata ja määrätä ja jossa he voivat käyttäytyä luonnollisen ihmisen uskonnollisuuden mukaan. Näin toimiessaan he hakevat itselleen järjestelmän antamaa turvaa ja yhteyttä, jossa he voivat soveltaa Jumalan Sanan itselleen ja omille tarpeilleen sopivaksi. Valvomattomat sisällyttävät osittain oikeaan jumalanpalvelukseen omat inhimilliset ja maalliset pyrkimyksensä. Näin he muodostavat itselleen Jumalan Sanasta riippumattoman uskonnollisen kävelykepin, jonka varassa he kulkevat molempiin suuntiin kumarrellen ja ristin kantamisen häpeää vältellen.

Jumala kuitenkin haluaa, että me olemme yksin Hänestä riippuvaisia ja pysymme uloskutsuttuina Sanan tekijöinä ja valittuna sukuna, kuninkaallisena papistona, pyhänä heimona (1. Piet. 2:9-10), joka armahdettuna ojentaa auttavan kätensä ja sanoo syntisille, ahdistuneille ja monista vaivoista kärsiville:

“Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29).

Me rakastamme sinua Herrassa ja toivotamme sinulle iloista kevättä!

Sadonkorjuuterveisin,

           Marja ja Risto

Ps. Luethan kiitokset rukousvastauksista! Voit lukea niitä sivukaupalla ylläpitämämme rukouspalstan osoitteesta: www.nettirukoilijat.com/rukousvastauksia.php