Rakas ystävämme,

Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! (Fil. 1:2). Tämä joulukirje tulee nyt myöhässä pitkällisten työmatkojemme vuoksi. Me emme ole sinua kuitenkaan unohtaneet, vaan muistamme sinua iloiten ja kiitosten kanssa rukouksin. Olet ollut rukouksin ja varoin uskollisesti ja rakkaasti mukana tässä evankeliumin työssä – vaikka sinulla itselläsikin on saattanut olla niukkaa ja ahdistavaa. Me kiitämme Herraa siitä, että sinun uskosi ja kärsivällisyytesi Jeesuksessa ja rakkautesi siskoja ja veljiä kohtaan on kasvanut arjen ahdistavissa koetuksissa. Kiitämme siitäkin, että sinä olet koonnut uskollisesti meidän kanssamme iankaikkista satoa tässä hedelmällisessä työssä.

HAITI: Herra on armosta suonut meille näiden viimeisten kolmen kuukauden aikana useita pieniä uusia seurakuntia entisten 20 seurakunnan lisäksi. Seurakuntien kokouksiin slummeissa osallistuu kuukausittain säännöllisesti noin 6000 henkilöä. Seurakunnat tekevät yhdessä kuukausittain evankelioimistempauksia kouluihin, vanhusten luokse, lähiseutujen ostoskaduille tai viidakkoihin. Myös kotikäyntejä tehdään säännöllisesti. Joka kuukausi voitetaan sieluja, joille järjestetään opetusjaksot ennen kastamista. Jokainen kastettu opetetaan myös evankelioimaan ja rukoilemaan sairasten puolesta. Rukoustyöhön onkin perustettu uusi koko slummin kattava palvelusysteemi.
Viime kuussa aloitimme myös 14 henkilön opettamisen tietokoneen käyttöön. Raamattuja ja kirjoja on jaettu saatujen varojen mukaan. Myös kaikki koulumme toimivat täysipainoisesti. Viimeisten kolmen kuukauden sisällä jaoimme yhteensä 6768 riisiateriaa.

INTIA: Intiassa on jaettu viimeisten kuukausien aikana yhteensä 12390 riisiateriaa. Työ Mirapurissa kasvaa Herran armosta! Lähetystyöntekijämme Dharamshalassa osti pienen maan lainavaroilla ja aloitti uskossa seurakuntatalon rakentamisen. Kuultuaan kristillisestä hankkeesta paikalliset hindut ovat aiheuttaneet vaikeuksia. Himachalhan on yksi Intian kovimmista hinduvaltioista. Uskomme, että Herra ei jätä näin voimallista uskonvaraista työtä kesken, vaan nostaa työn vaikeuksista voittoon. Olethan mahdollisuuksiesi mukaisesti tukemassa tätä Herran kehottamaa hanketta. Myös kaksi uutta slummiprojektia Delhin lähistöllä on aloitettu pari kuukautta sitten. Nyt meillä on jo slummissa 64 lasta mukana ja lisää on tulossa lähipäivinä. Lapsille on jaettu hengelliset kirjat ym. opintomateriaalit. Päivittäinen opetus- ja kerhotoiminta on jo menossa. Evankelioivien jouluohjelmien harjoituksetkin seurakunnissa ovat jo menossa.

Risto riisiä keittelemässä.

Ystävämme, sinä olet jatkuvasti haitilaisten ja intialaisten siskojen ja veljien siunausten ja tulisten rukousten kohteena! Kiitos ja kunnia Herralle!

VALO: Jeesus sanoi: Ei kukaan joka sytyttää lampun, peitä sitä astialla tai pane vuoteen alle, vaan panee sen lampunjalkaan, että sisälletulijat näkisivät valon (Luuk. 8:16). Olkoon teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa; ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle (Luuk. 12:35-36).

Lamppu on Jumalan sana, Raamattu. Lamppumme sytyttäminen ja palamassa pitäminen on syventymistä sanaan. Se on itsemme ruokkimista sanalla ja sanassa kasvamista, kulkemista sanan valossa. Kun me panemme sytytetyn lamppumme lampunjalkaan, me panemme sanan toimimaan omassa elämässämme; ja toivottavasti sytyttelemme tuota valoa myös lähimmäistemme elämään. Tämä voi tapahtua sanaan perustuvien rukoustemme, jokapäiväisten puheittemme, todistustemme ja asenteittemme sekä käyttämämme auktoriteetin, antamamme opetuksen ja ohjauksen kautta.

Pitäessämme lamppumme palamassa lampunjalassa, me asetamme sanan tekemään sille tarkoitettua tehtävää, juuri sitä tehtävää, mitä varten se on lähetettykin. Silloin etsikkoajassaan olevat lähimmäiset näkevät, kun tulevat sanan vaikutuspiiriin, mitä sana saa meissä uskovissa, meidän arkisessakin elämässämme ja meidän kauttamme aikaan! He näkevät meissä olevan kirkkauden, Jeesuksen ja ymmärtävät Herran toimivan elämässämme, sen iloissa, ahdingoissa ja myrskyissäkin. Tuon ymmärtäessään hekin haluavat tulla Herran rakastavan valon ja voiman vetäminä sisälle Jumalan valtakuntaan. Jumalan kirkkaus, valo, vetää aina puoleensa ja voittaa pimeyden. Meissä, sinussa ja minussa, tulisi arkenakin näkyä tuo valo eli Jeesus, pyhyys, rauha, ilo, voima, lepo, Jumalan yhteydessä eläminen ja sen mukanaan tuomat siunaukset (Joh. 1:4,5,9; Joh. 8:12; 1.Tim. 6:16; Apt. 9:3,5; 26:13; Matt. 17:2; 1. Joh. 1:5).

Jeesus on maailman valkeus. Samoin mekin olemme Jeesuksessa maailman valkeus. Valo, kirkkaus, on elämää Jumalan yhteydessä ja tulee Raamatun ilmoituksen mukaan meissä näkyviin hyvien tekojemme kautta sekä evankelioidessamme (Joh. 8:12; Matt. 5:14-16; Joh. 5:35; 12:36; Luuk. 16:8; Ef. 5:8; Joh. 1:9; 1. Piet. 2:9; Matt. 5:16; Filip. 2:15,16; 2. Kor. 4:4).

Valo, kirkkaus, on myös voitelua Pyhässä Hengessä. Se on siis yliluonnollista taivaallista viisautta, taidollisuutta, ymmärrystä, neuvoa, voimaa, tietoa ja Jumalan pelkoa. Valo, Jeesus, johdattaa niin, että me näemme tien ja vältämme vaarat ja esteet. Valo on täten myös johdatusta ja uskovien kirkkautta. Taivaallinen Isämmehän on vanhurskauttanut ja kirkastanut meidät uudestisyntyneet Kristuksessa. (Room. 8:28-32; Dan. 2:22; Psa. 36:10; Psa. 4:7; Psa. 119:105; Jes. 60:1-3).

Emmehän peitä Jumalan sanaa, lamppua, Jeesuksen elämää meissä astialla eli lihan teoilla (Gal. 5:19-21) tai piilota sanaa, lamppua, vuoteen alle tai makaa ristissä käsin tekemättä mitään evankelioimistyön hyväksi. Sana varoittaa tuosta kuolleesta uskosta (usko ilman tekoja):

Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse. Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut. Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni: Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin, niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies (San. 24: 30-34).

Lampun sytyttäjä, sanan valossa kulkeva henkilö, ei voi maata ja lepäillä ristissä käsin. Sanassa, Jeesuksessa, vaikuttava rakkaus sytyttää ja aktivoi hänet toimimaan Jumalan valtakunnan asioissa, niissä tehtävissä, jotka Herra on hänelle edeltä valmistanut. Jeesus sanoi: Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa (Luuk. 11:23). …mutta niitten joukko, jotka tuntevat Jumalansa, pysyy lujana ja tekee tehtävänsä (Daniel 11:32b). Jumalan tunteminen edellyttää, että me luotamme Häneen ja Hänen johdatukseensa: Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa (San. 3:5-6).

Lampussa, Raamatun sanassa, on öljyä eli sanan kautta toimiva Pyhä Henki. Öljyhän on Pyhän Hengen ja valvovan uskovan vertauskuva. Lampuissa oleva tuli, Jumalan sana, valaisee tiemme ja auttaa meitä kulkemaan Herran tahdossa (Psa. 119:105). Me olemme astioita. Öljyn, Pyhän Hengen täyteyden, tulee olla sanan lisäksi myös meissä astioissa, jotta sana voi avautua meille ja sitten sulautua meihin.

Tulevana yön eli pimeyden aikana lampun valo, sanan opetus, himmenee. Pyhällä Hengellä täyttymättömille sana pysyy silloin avautumattomana ja siksi uskossa heihin sulautumattomana.

Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle. Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat” (Hebr. 4:1,2).

Intian seurakuntaa.

Nykypäivän tyhmien neitsyiden suhde Herraan on kylmentynyt. He ovat keskitien kulkijoita, materialistisia ja itsevanhurskaita, jotka turvautuvat rikkauteensa, hyvyyteensä, töihinsä ja nojautuvat omaan ymmärrykseensä. He tunnustautuvat uskovaisiksi ja saattavat katua syntejäänkin. Luvaten tehdä parannusta, mutta eivät kuitenkaan tee. Tyhmät eivät ole kuuliaisia sanalle, eivätkä etsi Jeesusta kokosydämisesti turvautuakseen Häneen kaikilla elämänsä alueilla. He eivät välitä sielujen pelastuksesta, eikä heitä suuremmin kiinnosta Herran teotkaan. Tyhmät ovat hedelmättömiä ja penseitä “Laodikealaisia” (Ilm. 3:14-22), jotka lihallisina ja hajottavina levittävät rakentamisen sijasta hengellistä välinpitämättömyyttä, haureutta ja kuolemaa ympäristöönsä. Tyhmät neitsyet eivät tule ylöstemmatuiksi koetuksen hetkestä vaan jäävät porttien ulkopuolelle.

Ymmärtäväisillä neitsyillä riitti öljyä. Heidän lamppunsa valaisi kirkkaasti. Pyhä Henki piti heissä lampun valon eli sanan opetuksen ja ymmärtämisen selkeänä. “Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä” (Ps. 119:130). Jeesus sanoi (Luuk. 12:35): “Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa.” Toisin sanoen: Pukeutukaa Jumalan sota-asuun rukoustaistelua varten ja pitäkää Pyhän Hengen kautta sanan opetus kirkkaana. Öljy tuottaa lampussa valoa. Samoin Pyhä Henki opettaa ja avaa sanaa. Meissä astioissa tulee olla öljyä.

Vaikka kaikki kymmenen olivat aluksi yhdessä matkalla, viisi heistä jäi kuitenkin lopussa ulkopuolelle. Vain ymmärtäväiset, jotka pysyivät valmiina yljän tuloon asti, pääsivät yljän tullessa hänen tykönsä. Olemmeko me nyt matkaa tehtyämme sisällä taivasten valtakunnassa? Jos olemme, meillä on rauha, ilo, voima ja lahjavanhurskaus Pyhässä Hengessä. Me kannamme silloin myös Hengen hedelmää.

Kymmenellä neitsyellä oli uskoa lähteä liikkeelle. Mutta viisi heistä palveli puutteellisin eväin. Matt. 25:30 sanoo: ”ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.’” Huomaa: kelvoton palvelijakin oli palvelija!

Kun kylvämme, meidän tulee antaa sadolle aikaa kasvaa. Mitä kylvämme, sitä niitämme. Jotta näkisimme ja ymmärtäisimme hoitaa oikein saamamme tehtävät, leiviskät, me tarvitsemme kirkkaasti valaisevat lamput ja astiat, jotka ovat täynnä öljyä. Meidän tulee pyytää meille varatut tehtäviemme mukaiset varustukset ja virittää ne sitten käyttöön! Jos koemme itsemme kylmenneiksi ja penseiksi, niin ainoa tie korjata tilamme on rukous, sanan luku ja ojentautuminen sen mukaisesti. Oikotietä ei ole. Toiset eivät voi tehdä muutosta meissä. Meidän on itse valmistauduttava viimeiselle matkallemme. Seisoessamme portilla olemme yksin vastuullisia itsestämme.

Herra valmistaa meistä “suolaisia”, sieluja voittavia “valoja”. Kristus meissä on hyvä paimen, palvelija ja johtaja. Hän meissä ruokkii nälkäiset, vaatettaa, virvoittaa väsyneet, parantaa ja vapauttaa sairaat ja herättää kuolleita. Herra meissä julistaa elämällään ja sanoillaan voittoa, iloa, rauhaa, voimaa ja lahjavanhurskautta Pyhässä Hengessä. Hän vaikuttaa meissä tekojensa kaltaisia tekoja niin, että me olemme valmiit kärsimään ystävämme puolesta, antamaan omastamme jopa omamme. Mutta, Herra myös vahvistaa meidän “selkärankamme” niin, että meillä on voimaa vastustaa vihollisen hajottavaa ja tuhoavaa toimintaa – tulee se sitten kenen kautta hyvänsä. Hän antaa viisautta rakkaudelliseen nuhtelemiseen ja kehottamiseen sekä hengellistä auktoriteettia ja rohkeutta toimia vastustuksesta huolimatta kurittomasti vaeltavien oikaisemiseksi…(1. Kor. 5:9-13; 2. Tess. 3:6, 14; Jes. 56:10-11; Matt. 18:17; Kol. 2:8; Fil. 3:2; Room. 16:17.)

Kadonneet minä tahdon etsiä, eksyneet tuoda takaisin, haavoittuneet sitoa, heikkoja vahvistaa; (Hes. 34:16a).

Lähetyskäsky on samassa linjassa. Jeesus sanoi: “Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt. 28:18b-20.)

Jumalan ensisijainen päämäärä on vapauttaa ja pelastaa. Siksi hän lähetti Poikansa Jeesuksen: Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi (Joh. 3:16-17).

Sana kertoo: Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta (Matt. 9:35). Jeesus olkoon esimerkkimme. Hänen päämääränsä tulisi olla myös meidän päämäärämme (Joh.14:12).

Me kiitämme sinua rakas työtoverimme kuluneesta vuodesta 2013 ja toivotamme sinulle ja rakkaillesi:

Jeesus-keskeistä Joulua ja Siunattua Uutta Vuotta 2014.

Elämää Haitilla

Puolestasi rukoillen,

           Marja ja Risto